Islannin kalat ja kalastus

Islannin makean veden eläimistö koostuu suunnilleen samoista lajeista joita tavataan muuallakin Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa, mutta lajisto muistuttaa lähinnä arktisten alueiden faunaa enemmän kuin lauhkeiden alueiden eläimistöä ja lajien määrä on tuntuvasti suppeampi kuin Euroopan mantereella.

Islannin makean veden kohteissa asustaa ainoastaan viisi kalalajia. Kolme niistä on lohensukuisia: Atlantin lohi (Salmo salar), järvitaimen (Salmo trutta) ja rautu (Salvelinus alpinus). Taimenesta ja raudusta löytyy sekä mereen vaeltavia että paikallisia kantoja. Kaksi muuta lajia ovat ankerias (Anquilla anquilla) ja kolmipiikki (Gasterosteus aculeatus). Näistä kalalajeista suurempaa taloudellista merkitystä on luonnollisesti vain lohensukuisilla lajeilla.

Muitakin kalalajeja on tosin satunnaisesti Islannin vesistöissä nähty, kirjolohta (Oncorhynchus mykiss) esimerkiksi tuotiin Tanskasta kahteen kalanviljelylaitokseen jo 1950-luvun alussa, mutta vapaana lajia ei Islannissa esiinny. 1960- ja 1970-luvulla luultavasti Pohjois-Venäjältä eksyneitä kyttyrälohia (Oncorhynchus gorbuscha), on muutamista joista saatu satunnaisesti saaliiksi ympäri Islantia.

Islannin kalat

Atlantin lohi kutee noin 80 islantilaisessa joessa, joista useimmat sijaitsevat maan läntisellä puoliskolla. Lohen jokipoikaset saattavat vaeltaa mereen vain parin vuoden ikäisinä, mutta useimpien islantilaisen lohijokien smoltit viettävät joessa keskimäärin kolmesta neljään vuotta ennen vaellustaan mereen. Lohet viettävät merellä yhdestä kolmeen vuotta, kunnes saapuvat takaisin kotijokeensa kutemaan. Islantilaisten lohien on todettu syönnöstävän Länsi-Grönlannin ja Färsaarten ympäristössä, mutta onpa merkittyjä lohia pyydetty tasan yhden kerran niin Skotlannista kuin Norjastakin.

Islannissa lohet nousevat jokiin, joiden veden lämpötila saavuttaa vähintään 10 asteen lukemat, joissa on järvijärjestelmiä ja jotka virtaavat tasaisemmalla maalla. Tällaisia jokia on lähinnä Islannin etelä- ja lounaisosissa, sekä pohjois-Islannin läntisellä reunalla. Muualla Islannissa lohijokia on vain muutamia, koska niiden lämpötila on yleensä liian alhainen.

Paikallista järvitaimenta (landlocked trout) esiintyy lukemattomissa järvissä ja joissa. Taimen kutee virtaavassa vedessä, osa taimenista kuluttaa koko elinaikansa joessa ja osa vaeltaa järvialtaille. Taimenen anadrominen muoto, meritaimen, kutee myös virtaavassa vedessä. Taimenen poikaset pysyttelevät joessa 2-5 vuotta ennen ensimmäistä vaellustaan merelle, jossa taimen lihottaa itseään syömällä useita viikkoja ennen paluuta makeaan veteen. Meritaimen voi vaeltaa mereen useita kertoja elinikänsä aikana.

Nieriä on kylmän veden laji. Paikallisessa muodossaan nieriää löytyy useimmista Islannin järvistä ja joista, joko yksinään tai yhdessä taimenen tai lohen kanssa. Saattavatpa nämä kaikki kolme lajia esiintyä rinta rinnan samassa joessakin. Järvissä asuvat nieriät saattavat myös kutea järvessä ja viettää järvessä koko elinkaarensa. Nieriä on monimuotoinen laji, joka muodostaa lohen ja taimenen tavoin kasvu- ja vaellusominaisuuksiltaan erilaistuneita muotoja. Jopa samassa vesistössä voi esiintyä rinnakkain toisistaan ulkonäöltään ja ravintonsa puolesta paljonkin poikkeavia nieriämuotoja, esimerkiksi kuuluisassa Þingvallavatn-järvessä esintyy neljää eri nieriämuotoa, jotka ovat eriytyneet toisistaan jo erittäin paljon. Nieriän anadrominen muoto kutee virtavesissä ja käyttäytyy paljolti samoin meritaimenen kanssa: vaeltaa jossain vaiheessa merelle syönnökselle ja palaa takaisin makeaan veteen muutaman viikon merellä ruokailtuaan. Mereen vaeltava nieriä viihtyy viileissä vesissä Islannin luoteis-, pohjois-, ja itäosissa.

Merelle vaeltavat taimenet ja nieriät eivät kuitenkaan kasva yhtä nopeasti kuin lohi, ja ne viihtyvät lähinnä rannikolla lähellä kotijokeaan, toisin kuin lohi, joka vaeltaa pitkiäkin matkoja. Meritaimenta esiintyy Etelä- ja Lounais-Islannin joissa, nieriää taas enemmän muualla maassa alueilla, joilla jokiveden lämpötila pysyy matalalla läpi kesän. Lohijoissa esiintyy sekä nieriää että taimenta, ja on myös jokia, jossa meritaimen on hallitseva laji.