Useissa kuuluisissa huippuluokan kansainvälisissä urheilukalastuskohteissa, kuten esimerkiksi Etelä-Amerikassa tai Uudessa-Seelannissa, taimenet eivät esiinny luontaisesti vaan ne ovat eurooppalaisten mukanaan tuomia. Islannin taimenet sen sijaan ovat aitoja, villejä ja alkuperäisiä kaloja – ja eräät uskomattomimmista niistä asuttavat Minnivallalækuria. Minnivallalækurin taimenet eivät nimittäin ole mitä tahansa eväkkäitä, vaan nykyisien taimenien jääkauden aikaisia esi-isiä, muinaisjäänteitä dinosaurusten valtakaudelta.

Minnivallalækur on tunnettu suurista taimenistaan. Taimenien keskikoko on parisen kiloa, kookkaammatkin kolmikiloisista viisikiloisiin ovat varsin tavallisia, ja joessa ui jopa kahdeksan kilon painoisia suurtaimenia. Joesta saadaan vuosittain useampia yli viiden kilon kaloja, ja joskus onni potkaisee kalastajaa kunnolla: tämän vuosituhannen kookkaimmat taimenet ovat painaneet tasan kymmenen kiloa.

Minnivallalækur on ollut eräs suurtaimenten kalastukseen keskittyvien perhokalastajien tarkimmin vartioiduista salaisuuksista, mutta nyt joki on nopeasti nousemassa koko maailman tuntemaksi taimenjoeksi – kiitos useiden toimittajien ja kirjailijoiden, jotka ovat viime vuosina tutustuneet jokeen ja kirjoittaneet siitä.

Nymfikalastajan taivas

Minnin taimenet ovat ajoittain erittäin valikoivia ja todella arkoja, mikä tekee kalastuksesta erityisen haastavaa ja mielenkiintoista. Suuren taimenen koukuttaminen pienellä pinturilla tai nymfillä henkeäsalpaavissa maisemissa on ikimuistoinen elämys, ja monet perhokalastajat haluavat kokea seikkailunsa yhä uudelleen ja palaavat Minnille vuosi toisensa jälkeen. Minnivallalækur on erittäin tekninen ja haastava kalastuskohde, jolla onnistuminen ei ole taitavimmallekaan itsestään selvää.

Minnivallalækur Info

Minnivallalækurin kalastuskausi alkaa huhtikuussa, jolloin kalastetaan yleensä alle nollan lämpötiloissa, ja jatkuu syyskuun loppuun. Paikallisten keskuudessa joki on suosituin keväällä, jolloin kalastus on tehokkainta kookkailla pohjassa uitetuilla streamereilla ja nymfeillä. Useimmat ulkomaiset perhokalastajat saapuvat joelle yleensä kesä- ja heinäkuussa, jolloin kalat alkavat hyönteiselämän vilkastuessa muuttua valikoivammiksi, ja kalastavat keveillä välineillä ja pintaperhoilla sekä pienillä nymfeillä. Loppukaudesta joki on taas pienemmällä kalastuspaineella, mutta syyttä, sillä taimenet alkavat käydä kudun lähestyessä aggressiivisemmiksi ja ottavat halukkaasti perhoon. Minnivallalækurin huippusesongit sijoittuvat alkukesään ja syksyyn, mutta joessa on runsaasti kalaa läpi kauden.

Kohteen vaativuus: haastava

Minnivallalækurin vesi on erittäin puhdasta, sen pH on korkea, noin 8,4–8,5 (siis jopa yli tyypillisen kalkkivirran) ja sähkönjohtavuudeksi on mitattu 134–138 µS/cm. Joki virtaa tasaisesti lähes koko pituudellaan, ja on vedenkorkeudeltaan erittäin stabiili. Profiililtaan Minnivallalækur on pääsääntöisesti suhteellisen matala, mutta syviäkin monttuja löytyy. Varsinaisia koskiosuuksia ei ole, mutta muutamassa kohdassa virtaus kiihtyy kuohuiksi asti. Kristallinkirkkaassa vedessä uivat taimenet ovat erittäin arkoja ja koska suojaavaa rantakasvillisuutta on niukasti, kalastustaktiikka on syytä suunnitella sen mukaan. Suosittelemme ryömimistä ja hiiviskelyä, sillä rantaan selkä suorana tömistelemällä kaloista ei näe kuin pakovanoja.

Kalasto: paikallinen taimen, keskipaino kaksi kiloa, kookkaimmat yksilöt kuudesta kahdeksaan kiloon. Parhaat tilastoidut taimenet ovat painaneet tasan 10 kiloa. Minnivallalækur on lähes puhtaasti taimenjoki, mutta siitä tavataan satunnaisesti myös lohta ja rautua. Perhokalastajat tavoittavat joesta vuosittain suunnilleen 300–400 taimenta. Minnivallalækurin oma jääkaudelta asti periytyvä taimenkanta kasvaa erittäin nopeasti ja erittäin kookkaaksi. Jokeen nousee myös jonkun verran taimenta Þjórsá-joesta, jäätikkövirrasta johon Minnivallalækur laskee. Þjórsá-joen taimenen erottaa Minnivallalækurin omasta kannasta useimmiten vaaleammasta ja kirkkaammasta väristä.

Kalastusvälineet ja perhot: luokkien #4–6 yhdenkäden välineet ovat käytetyimpiä ja niillä myös pärjää. Suosittelemme ottamaan mukaan sekä kelluvia että nopeasti kärjestään uppoavia siimoja tai uppoavia perukkeita. Kalat ovat erittäin arkoja, joten pitkälle heittämiseen tarkasti saattaa joskus esiintyä tarvetta. Kookkaiden mutta arkojen kalojen kalastaminen pienillä perhoilla asettaa omat vaatimuksensa perukkeille, joten perukesiimojen on syytä olla korkealuokkaisia ja niitä tulee varata riittävästi.

Perhoiksi soveltuvat Suomessakin tutut perustaimenperhot, vesiperhosjäljitelmät, koskikorentojen nymfit ja tavanomaiset streamerit. Jäljiteltävät hyönteiset ovat pääasiassa surviaissääskiä (Chironomidae), mäkäriä (Simuliidae), vesiperhosia (Trichoptera) ja koskikorentoja (Plecoptera). Paikalliset perhot toimivat luonnollisesti hyvin, ja esimerkiksi riikinkukkorunkoiset perusnymfit ovat suosittuja, suosituin lienee paikallisen sitojakuuluisuuden Kolbeinn Grímssonin Peacock. Keväisin erilaiset liitsit, Dog Nobblerit ja kartiopäiset streamerit ovat paikallisten keskuudessa suosittuja. Ottaviksi ovat osoittautuneet muun muassa Black Ghost ja Grey Ghost, Montana, Muddler Minnow, Pheasant Tail Nymph, Adams, erilaiset surviaissääskien koteloiden jäljitelmät ja kaikenlaiset vesiperhosmukaelmat. Käytetyimmät koukkukoot ovat nymfeillä #10–18 ja pintaperhoilla #14–26. Mikäli aikataulu antaa myöden, Reykjavikin keskustan kalastusvälineliikkeissä on suhteellisen hyvä valikoima paikallisia perhoja. Suosittelemme Ellingsenia (Fiskislóð 1), http://www.ellingsen.is.

Majoitus: Minnivallalækurin korkeatasoinen lodge sijaitsee erinomaisella paikalla joen toiseksi parhaan poolin Húsabreiðan rannalla, luonnonkauniilla paikalla, jolta on hieno näköala suoraan maailman kuuluisimmalle tulivuorelle, Heklalle. Joen tilastojen valossa paras pooli, Stöðvarhylur, sijaitsee parinsadan metrin päässä lodgelta. Majoitus on tarkoitettu omatoimisille kalastajille, mutta ruokailu- ja opaspalvelut voidaan järjestää lisämaksusta haluttaessa. Lodgella on neljä kahden hengen huonetta, hyvin varusteltu keittiö ja kaksi kylpyhuonetta. Verannalta löydät suoraan kuumasta lähteestä vetensä ottavan jakuzin, jossa on mukava rentouttaa kipeytyneitä lihaksiaan pitkän kalastuspäivän päätteeksi.

Matkalle mukaan: kahluuvarusteet, lämmintä vaatetta kaikkiin olosuhteisiin (kelit vaihtelevat nopeasti), aurinkolasit, kamera ja pakollinen virkaeläinlääkärin allekirjoittama desinfiointitodistus. Suosittelemme kalastusvälineiden desinfiointia jo Suomessa ennen matkaa. Kahluuhousujen paikkaussarja kannattaa ottaa ehdottomasti mukaan, sillä laavakivien reunat repivät varomattoman kahluuhousut nopeasti rikki.

Kalastusoppaat: Minnivallalækurilla on mah­dollista kalastaa täysin omatoimisesti, mutta suosittelemme paikallisen oppaan palkkaamista ainakin yhdeksi päiväksi.

Paikallinen sää: Islanti ei nimestään huolimatta ole kovin kylmä maa, sää on pikemminkin jatkuvasti vaihtelevaa. Etenkin keväällä ja syksyllä on syytä kuitenkin varautua sateiseen ja tuuliseen ilmaan. Kesällä, ajoittaisista sateista huolimatta, päästään hyvinkin usein hellelukemiin. Sääennusteet löytyvät ennen matkaa internetistä, muun muassa osoitteesta mbl.is

Kalastuksen kesto: yhteensä 2–4 päivää, riippuen sovitusta paketista. Minnivallalækur on pyydystä- ja päästä kalastuskohde, ja joen kalastus on sallittua ainoastaan perhokalastusvälinein. Lupia myydään neljälle vavalle vuorokaudessa.

Matkanjärjestäjä: Minnivallalækurin kalastusjärjestelyistä, lodgesta ja palveluista Islannissa vastaa islantilainen Anglig Service Strengir, vastuullisena suomalaisena matkanvälittäjänä toimii Wild Sport Finland Oy.

Hinta ja varaukset: viikonloppupakettien hinnat alkaen 349€/2pv/hlö. Tiedustele voimassa olevia hintoja ja vapaita viikonloppuja meiltä, GSM 050 5779785/Jani Himanko, info@fishbum.travel. Joki myydään täyteen joka kaudella, joten varaukset on syytä tehdä ajoissa.